Suomi 100 ja Kuusamo 150 -juhlavuosien tarinat kertoivat menneistä ajoista. Nykypäivän kuumimmissa uutisista on historian toistoa, muuttoliike, elinkeinojen murrokset, ilmastonmuutos. kulttuurierot ja vierauden kohtaamisen ongelmat. Taiteilijapari Yli-Suvantojen näyttely Neljän tuulen maa koostuu näistä ilmiöistä.

Näyttelyn nimiteos Neljän tuulen maa on Raimo Yli-Suvannon moniosainen veistosinstallaatio. Gallerian kattoon kohoava kokonaisuus saa symboliikkaa luonnosta sekä tapahtumista entisinä- ja nykyaikana. Alkuperäisväestö, saamelaiset eivät onnistuneet kotouttamaan tulijoita. Kohtalona oli sulautuminen valtaväestöön tai vetäytyminen. Kehityksen ja luonnon kestokyvyn välillä on jatkuva ristiriita. Kotka on toisten silmissä uljas lintujen kuningas, toisille vainottu peto, kaivosteollisuus kullan kimallusta tai ympäristön tuho.

Suoma Yli-Suvannon akryylimaalaukset ovat syntyneet Koillismaan luontoa kunnioittaen. Liike toimii kantavana voimana monissa teoksissa, veden ikuisessa liikkeessä, kuohuvissa koskissa, siiveniskuissa veden pinnalla tai tuulen pyörteissä. Ihminen sulautuu maisemaan kuin kanssakulkijana ollen näin osana ikiaikaista luontoyhteyttä.

Muutto lapsuuden maisemiin Kuusamoon on tuonut paikan merkityksen lähemmäksi ja yhteys luontoon ja lähiympäristöön on voimistunut. Kotikylän varhaisimmat asuinpaikkalöydöt ovat jo kivikaudelta. Metsäsaamelaisten aika elää yhä paikannimissä. Esi-isämme ovat kokeneet paitsi rikkaan kulttuurivaihdon, myös ristiriitojen aikaa. Oudot tulijat ja kummat kulkijat ovat sopeutuneet karuun ja kauniiseen maisemaan ja löytäneet asuinpaikkansa.

Suoma Yli-Suvanto pohtii arktisen jään tilaa muokkaamalla digitaalisesti jääkuviaan. Jäinen Planeetta -sarjan teoksissa valon ja lämmön vaikutuksesta jään pinta heijastaa kauniisti pohjoista värimaailmaa luoden yllättäviä efektejä. Muutammeko totaalisesti tasapainoa maapallollamme? Ilmaston lämpenemisen seuraukset jäiseen maailmaan voivat koitua kohtalokkaaksi.