03.06. - 05.07.2020

VILHO LAMPI – Lakeuden maalari

Vilho Lampi - Lakeuden maalari -näyttely esittelee taidekeräilijä Timo Korkiamäen Vilho Lampi -taidekokoelman. Näyttelyssä nähdään 22 Lammen teosta mukaan lukien Lammen kuuluisat maalaukset Tuoli (1928) ja Ruma tyttö (1933) sekä kokoelman päätyö - Vilho Lammen omakuva vuodelta 1933.

Vilho Lampi (1898-1936) oli suomalainen taidemaalari, joka tunnetaan erityisesti uhmakkaista omakuvistaan, voimakkaista kansankuvauksistaan sekä Limingan Lakeutta, Liminkaa ja liminkalaisia kuvaavista maalauksistaan. Vilho Lammen taiteellinen ura oli melko lyhyt, sillä hän teki itsemurhan 38-vuotiaana. Hän debytoi Suomen taiteilijain vuosinäyttelyssä opiskeluaikanaan vuonna 1922 ja teki 14 vuotta kestäneen luomiskautensa aikana jopa noin 550 teosta.

Vilho Lampi oli syvästi kiintynyt Lakeuteen ja Liminkaan, jossa hän loi lähes koko tuotantonsa. Hän otti teostensa aiheet jokapäiväisestä lähiympäristöstään. Kotitilalla asuen hän osallistui maataloustöihin muiden lailla maalaten vähät vapaa-aikansa ja valoisat kesäyöt. Vilho Lammen taiteellinen luomiskausi jäi varsin lyhyeksi. Neljääntoista vuoteen mahtui kolme toisistaan jyrkästi eroavaa tyylikautta. Hän oli hyvin muuntautumiskykyinen ja otti rohkeasti vaikutteita, mutta sulatti ne aina omaperäisen näkemyksensä mukaisiksi.

Vilho Lammen varhaiskausi, joka ajoittuu opiskeluvuosiin 1922–1925, oli voimakasta ilmaisutahtoa ja aitoa maalarin näkemystä osoittavaa Sallisen, Cawenin ja marraskuulaisuuden sävyttämä ekspressionismia. Tätä luomishuippua seurasi muutaman vuoden tauko, jolloin syntyi vain muutamia pienikokoisia akvarelleja. Toinen tyylivaihe, jota kutsutaan herooiseksi eli sankarikaudeksi, ajoittuu vuosiin 1929–1931. Tämän kauden maalaukset ovat ylisuuria henkilösommitelmia, joissa voimakkaasti korostetut vastakohdat, perspektiivit ja aiheiden dramaattisuus luovat uhmakkaan mahdintunteen. Näissä teoksissa on nähty myös ajan poliittista vaikutusta. Vuonna 1931 Vilho Lampi teki opintomatkan Pariisiin ja hänen taiteellinen käsityksensä muuttui täysin. Herooisen kauden Edvard Munchin ja Vincent van Goghin vaikutteinen ekspressionismi muuttui klassiseen ja uusasialliseen suuntaan. Tämän kauden työt ovat pienikokoisia ja pikkutarkkoja. Aiheina ovat arkipäiväiset asetelmat ja lapsimuotokuvat ja lopulta lähes naivistisesti maalatut maisemat, joissa on merkillinen surumielinen ja myös henkisesti lähes syövyttävä ilmapiiri. Vilho Lampi sai valtion taidekilpailussa Sam Vannin kanssa jaetun toisen sijan vuonna 1935. Seuraavan vuoden kilpailun hän päätti voittaa, mutta työ jäi kesken taiteilijan kuollessa 37-vuotiaana.

Viime vuosikymmeninä Vilho Lammesta on kirjoitettu paljon ja on hänestä tehty myös televisio-ohjelmia. Vuonna 1967 valmistuivat Eeli Aallon elämäkertateos ja televisiodokumentti Vilho Lampi – Lakeuden maalari. Vuonna 1959 ilmestyi Paavo Rintalan romaani Jumala on kauneus, jonka taustana on Vilho Lammen taide. Se ei kuitenkaan ole elämäkertaromaani, vaan teos kauneuden kokemisesta. Tämän romaanin pohjalta syntyi Hannu Heikinheimon televisioelokuva Jumala on kauneus sekä P.H. Nodgrenin Elegia Vilho Lammelle. Helsingin taidemuseossa on parasta aikaa meneillään laaja Vilho Lammen taidetta esittelevä näyttely, joka on avoinna 18.10.2020 saakka.

Vilho Lammen taide on laajasti esillä nykyhetkessä ja teemoiltaan se on yhtä ajankohtaista kuin 100 vuotta sitten. Vilho Lammen teokset ovat symbolisia ja jopa mystisiä portteja. Taulut haastavat katsojan ja kysymys on lopulta katsojan omasta mielenmaisemasta, omasta kotiseudusta ja lapsuudesta. Vilho Lampi on tavoittanut taiteessaan paljon, hän korottaa kohti kauneuden valtakuntaa. Monet Lammen töistä eivät ole tästä maailmasta, vaan hän on päässyt johonkin toiseen – kosketukseen jokaisen ihmisen sisällä olevan kauneuden valtakunnan kanssa. Vilho Lammen taide on suoraa, paljasta ja vilpitöntä!

Vilho Lammen mielialoja ja suhdetta taiteeseen kuvaa hyvin hänen kirjeensä taiteellisen uran loppukaudelta, joissa Vilho Lampi toteaa: ”Täällä on suurenmoiset maalausilmat ja ihanaa on elää luonnon ja Jumalan mukana. Taide on jotain niin suurta – niin pyhää, että suorastaan vapisen sitä ajatellessani!

Timo Korkiamäki on lääketieteen tohtori, työterveyslääkäri, filatelisti ja taidekeräilijä. Hän on kotoisin Kauhavalta ja Etelä-Pohjanmaa on hänen henkinen kotinsa. ”Olen kerännyt taidetta aktiivisesti noin kaksikymmentä vuotta. Tarkoituksena ei ollut aluksi kerätä laajaa taidekokoelmaa, mutta niin siinä vain kävi. Olen kerännyt taidetta omalla tyylilläni ja maullani.  Yleensä kun olen kiinnostunut jostain taiteilijasta, olen opiskellut ensin hänen taidettaan ja tuotantoaan. Viime vuosina olen keskittynyt lähinnä lakeuden maalareiden Eero Nelimarkan, Vilho Lammen, Juhani Palmun ja Veikko Vionojan taiteen keräämiseen. Vilho Lammen tuotannosta kokoelman helmiä ovat muotokuvat ja erityisesti Vilho Lammen omakuva vuodelta 1933. Maisemat Liminganjoelta eri vuodenaikoina ovat kauniita ja minulle rakkaita teoksia.”