12. - 30.05.2021
Marjo Hyvärisen Kasvinkumppani-näyttely avaa uuden galleriatilamme toiminnan Kolmiotalossa. Värikkäässä Kasvinkumppani-näyttelyssä luonnon sanoma tulee esille muodon, värin ja rytmin kautta.
Luonnon ja ihmisen välillä vallitsee sisaruus. Ihmiskunta ja luontokunta heräävät joka aamu samalla planeetalla samaan päivään. Me jaamme samoja alkuaineita. Me taivumme kohti aurinkoa ja nuokahdamme yöksi. Aurinko nousee ja laskee. Me synnymme, elämme ja kuolemme. Me kykenemme kasvattamaan lisää kukin omaa lajiamme tänne. Ihmisiä, eläimiä ja kasveja. Ihminen tarvitsee luontoa elääkseen, mutta luonto ei tarvitse meitä. Ihminen kykenee riistämään luontoa ja saattamaan luonnontilan epätasapainoon. Kykeneekö luontokunta horjuttamaan ihmiskunnan tilaa? Tekeekö se sitä juuri nyt parhaillaan?
Keväällä 2020 Suomi suljettiin. Koska olemme kuuliainen kansa, meille ei asetettu ulkonaliikkumiskieltoa. Mitä me teimme? Me menimme luontoon, me menimme metsään. Kesämökkien myynti ja vuokraus on kasvanut reippaasti vuoden aikana. Yhä useampi muuttaa isoista kaupungeista pienemmille paikkakunnille. Kun lentoliikenne on vähentynyt, ilmakehä on puhdistunut. Keväällä Kiinassa useiden tehtaiden tuotannot jouduttiin pysäyttämään ja isoissa kaupungeissa nähtiin sininen taivas. Venetsian kanaalit muuttuivat kristallin kirkkaiksi.
Näyttelyssäni ”Kasvinkumppani” olen halunnut toimia luonnon puolestapuhujana. Pyrin toimimaan kanavana luonnon ja ihmisen välillä. Olen tietoisesti pyrkinyt asettamaan analyyttisen mielen sivuun ja avannut sen sijaan alitajunnalle oven. Tuon luonnon sanomaa esille muodon, värin ja rytmin kautta. Olen pyrkinyt kasvattamaan näyttelyn, jonka voi antaa virrata kehoon aistien kautta. Tunne, joka katsojalle herää näyttelystä, prosessoituu omalla ajallaan kokemukseksi. Toivon, että tämä kokemus imeytyy hiljalleen kävijän tietoisuuteen ja pilkkoutuu katsojan käsitekarttaan, jotta hän voi luoda jälkeenpäin oman analyyttisen tulkinnan minun välittämästä luonnonsanomasta. Tämän jälkeen hän on vapaa kävelemään metsään ja aloittamaan dialogin luontokunnan kanssa. Jos hän tekee sen, aistinvaraisesti havaittava kuvallinen kielikylpyni on tuottanut tulosta.
Teokseni puhuvat trooppisten metsien kieltä. Sademetsien suojelu auttaa ehkäisemään ilmastonmuutosta. Laajojen sademetsien kasvillisuus auttaa poistamaan hiilidioksidia, joka osaltaan hidastaa ilmastonmuutosta. Suuret vanhat metsäalueet toimivat maapallon hiilinieluina. Sademetsät pitävät maaperän rehevänä ja hyvinvoivana. Terve maaperä taas pitää vesistöt kunnossa. Jos ravinteita valuu liikaa vesiin köyhtyneen maaperän läpi, seuraa vesistöjen rehevöityminen, sameutuminen, kalakuolemat sekä korallien tukehtuminen. Laajat metsähakkuut aiheuttavat säiden ääri-ilmiöitä, kuten rankkasateiden, tulvien ja kuivuuden lisääntymistä. Sademetsien kasvillisuus antaa ihmiskunnalle myös lukuisia tärkeitä lääkkeitä, joita lääketeollisuus voi hyödyntää nyt ja tulevaisuudessa. Sademetsissä arvioidaan elävän n. 2/3 maapallon eläin- ja kasvilajeista. Eliölajien suojelu ylläpitää planeettamme ekosysteemiä. Maapallollamme tuhoutuu jokainen sekunti noin jalkapallokentän suuruinen ala metsää. Suurimmaksi osaksi tuhon alla on juuri sademetsät. Metsiä hakataan, koska hamutaan tilaa öljypalmu-, soija-, ja puuplantaaseille ja karjalaitumille. Lisääntynyt lihantuotanto on yksi hakkuiden syy. Metsiä tuhotaan myös laittomalla puukaupalla sekä paikallisille- että vientimarkkinoille. Hälyttävää on myös mittavat metsäpalot sekä infrastruktuurin, teiden ja kaivostoiminnan rakentaminen alueille.
Kuulen usein lauseen, ”Ei yksittäinen ihminen voi paljoa tehdä”. Ei ehkä voi, mutta yhdessä me voimme.
Taike on tukenut näyttelyä.
Galleriamme on avoinna ke-pe klo 13-18 ja la-su klo 12-16. Näyttelyihimme on aina vapaa pääsy.
